Olen kirjoittanut Suomi-Irlanti seuran lehteen Shamrockiin sarjaa irlantilaisesta keskiaikaisesta tarinaperinteestä ja tämä kirjoitus julkaistiin Shamrockin numerossa 2/2019.
Lebor Gabála nÉrenn eli suomennettuna Irlannin valloitusten kirja on keskiaikainen teksti, joka kertoo Irlannin myyttisen historian toinen toistaan seuranneiden valloitusten muodossa aina maailman luomisesta alkaen. Tekstistä on useita eri versioita, joista varhaisin meille säilynyt on kirjoitettu 1000-luvulla. Varhaisimmat viittaukset joihinkin Lebor Gabálan elementteihin kuitenkin löytyvät jo 800-luvulta. Lebor Gabála perustuu kristilliseen käsitykseen maailman historiasta, mutta se sisältää myös mahdollisesti esikristillisiä elementtejä, koska osa tarinassa esiintyvistä kansoista edustaa esikristillisiä jumaluuksia. Keskiaikaiset kirjoittajat saattoivat pyrkiä tarinalla luomaan irlantilaisille Raamatun israelilaisia tai antiikin roomalaisia vastaavan eeppisen historian, joka yhdistelee kristillistä ja esikristillistä käsitystä historiasta. Tällaisen historian avulla irlantilaisille voitiin luoda yhtenäinen kansallinen identiteetti saaren poliittisesta jakautuneisuudesta huolimatta. Kertomalla tarinaa kaikkien irlantilaisten jakamasta historiasta ja yhteisistä esi-isistä voitiin alkuperältään todennäköisesti etnisesti moninainen kansa yhdistää.
Lebor Gabálan rungon muodostaa siis kuuden eri kansan saapuminen saarelle yksi toisensa perään. Tarinan alku seuraa vanhatestamentillistä käsitystä maailman luomisesta ja varhaisesta historiasta. Keskiaikaisen ymmärryksen mukaan kaikkien eurooppalaisten esi-isä oli Nooan poika Jaafet. Jaafetista pääsemme hänen pojanpojanpoikaansa Fénius Farsaidiin, joka oli Lebor Gabálan mukaan Skyyttien kuningas ja yksi Baabelin tornin 72 rakentajasta. Irlantilaisissa tarinoissa hänet esitetään iirin kielen isänä, koska Baabelin tornin kaaduttua kielet eriytyivät 72 eri kieleksi ja Fénius käski seuraajiensa kerätä kaikista kielistä parhaat puolet, joista hän sitten yhdisti iirin kielen. Keskiaikaiset irlantilaiset oppineet eivät siis nähneet iiriä millään tavalla vähäisempänä kuin oppineisuuden kieli latina, vaan he olivat ylpeitä omasta perinteestään. Féniusin poika Nél puolestaan meni naimisiin faaraon tyttären Scotan kanssa ja he saivat pojan nimeltä Goídel Glás. Toisten versioiden mukaan juuri Goídel on se, joka koosti iirin kielen. Joka tapauksessa Goídelia pidetään gaelilaisten siis irlantilaisten esi-isänä. Goídelin jälkeläiset lähtivät Egyptistä samaan aikaan israelilaisten kanssa ja asettuivat Skyytiaan, josta he myöhemmin lähtivät vaeltamaan ympäri Eurooppaa viettäen seuraavat 440 vuotta vaeltavaa elämää ja etsien omaa luvattua maataan samalla tavoin kuin israelilaiset vaelsivat erämaassa Mooseksen johdolla 40 vuotta.
Kaiken tämän aikana Irlannin valloitukset alkavat. Ensimmäiset ihmiset, jotka saapuivat Irlantiin tulivat sinne jo ennen tulvaa paetakseen veden nousemiselta Cessairin, Nooan pojantyttären johdolla. Matkalla kaksi heidän kolmesta laivastaan kuitenkin upposi ja perille selvisivät vain Cessair ja 49 muuta naista sekä 3 miestä. Tulvan tullessa kuitenkin ainoa, joka selvisi on yksi miehistä Fintán. Hän muuttui ensin loheksi ja sitten kotkaksi ja haukaksi eläen näin seuraavat 5 500 vuotta.
300 vuotta myöhemmin saarelle saapui joukkoineen Partholón, Nooan jälkeläinen Magogin kautta. He toivat saarelle maanviljelyksen ja raivasivat sen asuttavaksi. He onnistuivat voittamaan taistelussa saarella asuneen yliluonnollisen hirviökansan fomorialaiset, mutta joutuivat lopulta itse jonkinlaisen kulkutaudin tappamiksi.
Seuraava joukko saapui 30 vuotta myöhemmin Nemed-nimisen miehen johdolla. Hän oli myös Magogin jälkeläisiä. Nemedin joukko joutui fomorialaisten alistamaksi ja heidän oli luovutettava joka vuosi Halloweenin kelttiläisen esimuodon samhain -juhlan aikan 2/3 lapsistaan, viljastaan ja maidostaan fomorialaisille. Lopulta Nemedin joukot nousivat fomorialaisia vastaan taistelussa, jossa suurin osa heistä menehtyi ja vain 30 miestä pääsi pakenemaan laivoillaan Irlannista.
Osa heistä pakeni Kreikkaan, missä he tulivat kreikkalaisten orjuuttamiksi. 230 vuotta myöhemmin nämä Nemedin jälkeläiset purjehtivat takaisin Irlantiin. Heidät tunnetaan nimellä Fir bolg ja he jakoivat Irlannin 4 muinaiseen provinssiin: Munster, Connacht, Ulster ja Leinster.
Ne Nemedin jälkeläiset, jotka pakenivat pohjoiseen, tunnetaan nimellä Tuatha Dé Danann. Heillä oli yliluonnollisia voimia ja he perustuvat todennäköisesti joihinkin Irlannin esikristillisiin jumaluuksiin. He palasivat vuorostaan Irlantiin ratsastaen tummilla pilvillä ja voittivat saarelle jo aiemmin asettuneet Fir bolgit taistelussa. Fir bolgit saivat valita minkä pronvinssin he pitivät Tuatha Dén valloittaessa loput saaresta ja he asettuivat Connachtiin.
Irlannin viimeiset myyttiset valloittajat milesialaiset purjehtimassa Irlantiin (maalaus vuodelta 1910 T.W. Rollestonin teoksesta Myths and Legends of the Celtic Race).
Kuva: wikimedia commons
Tällä välin gaelilaiset olivat päätyneet vaelluksensa päätteeksi Iberian niemimaalle, mihin heidän johtajansa Breogán oli perustanut Brigantia nimisen kaupungin. Hän rakensi sinne korkean tornin, jonka huipulta hänen poikansa Íth näki kaukana häämöttävän saaren, Irlannin. Íth purjehti sitten Irlantiin muutama mies seuranaan ja saarella Tuatha Dén kolme kuningasta ottivat hänet vastaan. Jostain syystä nimetön hyökkääjä kuitenkin tappoi Íthin ja hänen kumppaninsa pakenivat Irlannista. Íthin kuolemasta kuultuaan Breogánin seuraajat kokosivat suuren joukon hyökkäämään Irlantiin ja kostamaan Íthin tapon. Tästä eteenpäin heidät tunnetaan nimellä Míl Espáinen pojat eli milesialaiset ja heitä pidetään keskiajan irlantilaisten esi-isinä. Nimitys milesialaiset tulee todennäköisesti latinan sanoista Miles Hispaniae eli hispanian soturit. Milesialaiset taistelivat Tuatha Dén joukkoja vastaan ja lopulta he sopivat jakavansa saaren niin että milesialaiset saivat saaren maan päällisen puolen ja Tuatha Dét asettuivat asumaan sen alle haltiakumpuihin, joista kerron enemmän myöhemmin.
Paluuviite: Áes sídhe eli haltiakumpujen asukkaat | Pyhiinvaelluksia
Paluuviite: Feeniläinen sykli – soturitarinoita keskiajalta | Pyhiinvaelluksia
Paluuviite: Fingal Rónáin: Keskiaikainen kolmiodraama | Pyhiinvaelluksia