Lupauduin kirjoittamaan Suomi-Irlanti seuran Shamrock-lehteen keskiaikaisia irlantilaisia taruja ja mytologiaa käsittelevän sarjan. Tämä on ensimmäinen sarjan kirjoituksista ja se julkaistiin alkuvuodesta Shamrockin numerossa 1/2019.
Irlantilaisten eepokseksi usein kutsuttu keskiaikainen tarina Táin Bó Cuailgne eli ”Cooleyn karjanajo” kertoo Ulsterin ja Connachtin välisestä taistelusta. Kaikki saa alkunsa, kun Connachtin kuningatar Medb haluaa ryöstää Ulsterin kuuluisan härän Donn Cuailgnen, jotta hänen omaisuutensa olisi yhtä suuri kuin hänen puolisonsa kuningas Ailillin, jolla on oma härkänsä Finnbhennach. Samaan aikaan Ulsterin sotakuntoiset miehet ovat vaipuneet jonkinlaiseen koomaan kirouksen seurauksena niin että ainoa, joka voi taistella Connachtin joukkoja vastaan on teini-ikäinen Cú Chulainn. Hän on säästynyt kirouksen vaikutukselta, koska parrattomuutensa vuoksi häntä ei lasketa vielä sotakuntoiseksi. Onneksi Cú Chulainn on eräänlainen supersankari, joten hän yksin pystyy vastaamaan kokonaista sotajoukkoa.
J.C. Leyendeckerin maalaus Cú Chulainnista taistelussa vuodelta 1911.
Kuva: Wikimedia commons
Táin Bó Cuailgnen tarina sijoittuu esihistorialliselle ajalle jonnekin ajanlaskun ensimmäisille vuosisadoille, mutta se on säilynyt useina hiukan toisistaan poikkeavina keskiaikaisina versioina. On vaikea sanoa, kuinka paljon tarinasta todellisuudessa juontaa juurensa esihistorialliselle ajalle, mutta todennäköisesti se on muodossa tai toisessa ollut olemassa suullisina versioina jo kauan ennen muistiin kirjoittamista. Vanhin tarinasta säilynyt käsikirjoitusversio on 1000-luvun lopulta, mutta kielellisin perustein on tultu siihen tulokseen, että tarina on todennäköisesti kirjoitettu ensimmäisen kerran muistiin jo joitakin vuosisatoja aikaisemmin, mahdollisesti jo 700-luvulla. Joissakin 1000-lukua vanhemmissa teksteissä myös viitataan joihinkin Táinin hahmoihin ja tapahtumiin, mikä kertoo siitä, että ne ovat olleet tunnettua perinnettä jo silloin.
Varsinaisen Táinin lisäksi samaan tarinaperinteeseen liittyy useita itsenäisiä tarinoita, jotka selittävät joitakin Táinin tapahtumia ja kertovat niiden taustoja. Tällaisia tarinoita on esimerkiksi Ces noinden Ulaid, ”Ulsterilaisten yhdeksänpäiväinen sairaus”, joka selittää sitä minkä vuoksi ainoastaan Cú Chulainn oli kykenevä puolustamaan Ulsteria Táinin tapahtumien aikana. Tarinan mukaan rikas mies Cruinniuc asui yksin poikiensa kanssa, kun (mahdollisesti yliluonnollinen) nainen tuli asumaan hänen luokseen. Kaikki sujui hyvin, kunnes oli aika mennä Ulsterin asukkaiden vuotuiseen kokoontumiseen. Tämä nimetön nainen neuvoi Cruinniucia, että tämä ei kehuskelisi uuden vaimonsa kyvyillä. Mies ei tietenkään kuunnellut, vaan rupesi ylpeilemään vaimonsa nopeudella kun tuli juoksukilpailujen aika. Nainen oli tämän vuoksi pakotettu juoksemaan, vaikka olikin raskaana. Ruvetessaan synnyttämään kaksosia kesken juoksun hän kirosi kaikki tuskanhuutonsa kuulijat naisia ja lapsia lukuun ottamatta niin että hädän hetkellä he itse joutuisivat vastaavien tuskien valtaan.
Táiniin liittyy myös sarja kertomuksia, jotka kuvaavat Cú Chulainnin lapsuutta ja nuoruutta. Kunnon sankarin tavoin hän luonnollisesti osoittaa kykynsä jo nuorena. Cú Chulainnin nimestä esimerkiksi kerrotaan, kuinka Culand-seppä kutsui Ulsterin kuninkaan Conchobarin seurueineen juhliin. Matkalla Conchobar ohitti niityn, jolla nuoret pojat kisailivat painissa ja nykyisen hurlingin kaltaisessa mailapelissä. Hän oli niin vaikuttunut Cú Chulainnin (joka siihen aikaan tunnettiin vielä syntymänimellään Sétanta) kyvyistä, että kutsui tämän parhaiden sotureidensa mukana juhliin. Cú Chulainn vastasi, että tulisi perässä kunhan olisi ehtinyt pelata pelin loppuun. Tulleessaan Culandin luokse Conchobar unohti kertoa, että Cú Chulainn oli vielä tulossa ja Culand sulki asumuksensa portit ja päästi hurjan vahtikoiransa pihalle. Cú Chulainnin tullessa paikalle koira hyökkäsi hänen kimppuunsa, mutta poika otti sitä kurkusta kiinni ja löi koiran pylvästä vasten niin että se kuoli. Kaikki olivat vaikuttuneita pojan teosta, mutta Culand suri sitä, että uuden vahtikoiran kasvattamiseen menisi aikaa ja sillä aikaa hänen talonsa olisi suojaton. Tällöin Cú Chulainn lupasi toimittaa vahtikoiran virkaa niin kauan kunnes uusi koira olisi koulutettu. Sen vuoksi häntä siitä eteenpäin kutsuttiin nimellä Cú Chulainn eli Culandin hurtta.
Stephen Reidin 1900-luvun alun piirrooksia nuoresta Cú Chulainnista.
Kuva: Wikimedia commons ja Wikimedia commons
Varsinaisen Táinin pääosan muodostaa sarja episodeja, joissa 17-vuotias Cú Chulainn kohtaa taistelussa Connachtin sotureita yksi kerrallaan. Taistellessaan Cú Chulainn muistuttaa viikinkien berserkkejä, jotka menevät erityiseen raivon tilaan taistelun aikana. Hänen ulkomuotonsa muuttuu kammottavaksi: hänen toinen silmänsä pienenee ja toinen suurenee valtavaksi, suu aukeaa ammolleen niin että hampaat paljastuvat ja hiukset nousevat pystyyn niin että niiden kärjistä tulee kipinöitä. Táinin traagisin osa kertoo siitä, kuinka Cú Chulainnin kasvatti-isä Fergus on perheineen päätynyt maanpakoon Connachtiin ja taistelee siksi heidän puolellaan. Kohdatessaan Fergusin taistelussa Cú Chulainn väistyy kasvatti-isän luvattua tälle palveluksen heidän kohdatessaan seuraavan kerran. Lopulta Cú Chulainn kohtaa parhaan ystävänsä ja kasvattiveljensä Ferdiadin ja joutuu tappamaan tämän taistelussa joen kahluupaikalla, joka myöhemmin saa nimen Áth Fhir Diadh, ”Ferdiadin kahlaamo”. Vähitellen Ulsterin soturit alkavat toipua tuskistaan ja seuraa suuri taistelu, jonka tuoksinassa Fergus ja Cú Chulainn jälleen kohtaavat. Lupauksensa mukaisesti Fergus joukkoineen perääntyy, minkä seurauksena Connachtin joukot joutuvat sekasortoon ja häviävät. Táinin lopussa Connachtin ja Ulsterin kaksi valtavaa härkää, joista koko tarina alkoi, pääsee vielä vapaaksi ja taistelevat keskenään kulkien ympäri Irlantia ja saaden aikaan koko joukon paikan nimiä, jotka liittyvät härkien toisistaan irrottamiin ruumiin osiin.
Stephen Reidin piirros Ferdiadin kuolemasta. Kuva: Wikimedia commons
Cú Chulainnin tarina ei kuitenkaan pääty tähän, vaan hänestä kerrotaan myös joukossa muita tarinoita, joissa hän esimerkiksi päätyy tappamaan oman poikansa, joka on kasvanut muualla ja sen vuoksi Cú Chulainn ei tunnista tätä. Cú Chulainnin kuolemasta taas kerrotaan, kuinka hän ennen kuolemaansa on pakotettu rikkomaan tabunsa (iiriksi geiss tai monikossa gessa) esimerkiksi syömällä koiran lihaa. Tämä on irlantilaisissa sankaritarinoissa tyypillinen teema, jolla ennakoidaan sankarin kuolemaa. Haavoituttuaan kuolettavasti taistelussa Cú Chulainn sitoo itsensä kivipaateen, jotta voi kuolla seisten ja vihollisensa kohdaten. Ne, jotka ovat vierailleet Dublinin pääpostitoimistossa ovat saattaneet nähdä siellä olevan kuuluisan veistoksen, joka kuvaa Cú Chulainnin kuolemaa.
Cú Chulainnin patsas GPO:ssa. Kuva: Wikimedia commons
Paluuviite: Feeniläinen sykli – soturitarinoita keskiajalta | Pyhiinvaelluksia
Paluuviite: Fingal Rónáin: Keskiaikainen kolmiodraama | Pyhiinvaelluksia