Aipgitir Chrábaid on Irlantilainen kokoelma lyhyitä ohjeita luostarielämään. Se tunnetaan englanniksi nimellä Alphabet of devotion. Iirinkielisen nimen voisi suomentaa myös Hurskauden perusteiksi. Useimmissa käsikirjoituksissa näiden ohjeiden kirjoittajaksi mainitaan Colmán mac Beógnai, pyhän Columban siskonpoika ja Lynallyn luostarin apotti Offallyn kreivikunnassa, joka kuoli vuonna 611. Colmán tunnetaan paremmin nimellä Pyhä Colmán Elo Lynallyn iirinkielisen nimen Lann Elo mukaan. Jos teksi todella on peräisin Colmánin kynästä, se on yksi varhaisimpia säilyneitä iirinkielisiä kirjoituksia.
Uskon aakkoset antaa ohjeita hartaaseen elämään ja monet niistä sopivat myös luostarin ulkopuolelle. Ne perustuvat monissa kohdin Johannes Cassianuksen kirjoituksiin, joilla oli suuri vaikutus luostarielämän kehitykseen läntisessä kristikunnassa ja itäisen erämaakristillisyyden välittymisessä länteen.
Suomennan tässä joitakin katkelmia tekstistä, joka koostuu useista erillisistä yhteen kootuista osioista. Suluissa olevat kommentit ovat omia selvennyksiäni tekstiin.
Usko yhdessä tekojen kanssa,
halu yhdessä sinnikkyyden kanssa,
rauhallisuus yhdessä omistautumisen kanssa,
siveys yhdessä nöyryyden kanssa,
paastoaminen kohtuullisuuden kanssa,
köyhyys anteliaisuuden kanssa,
hiljaisuus keskustelun kanssa,
jakaminen tasapuolisuuden kanssa,
(koettelemusten) sietäminen vailla vihaisuutta,
pidättäytyminen (houkuttelevien asioiden) läheisyydessä,
into ilman ankaruutta,
lempeys oikeudenmukaisuuden kanssa,
itsevarmuus vailla laiminlyöntiä,
pelko vailla epätoivoa,
köyhyys vailla ylimielisyyttä,
syntien tunnustaminen vailla verukkeita,
opettaminen esimerkin kautta,
kiipeäminen vailla putoamista,
nöyryys pöyhkeiden edessä,
tyyneys julmien edessä,
työskentely vailla nurinaa,
yksinkertaisuus viidsauden kanssa,
nöyrä palveleminen vailla laiskottelua,
usko vailla teeskentelyä,
kaikki nämä sisältyvät pyhyyteen.
Elävän Jumalan rakkaus
puhdistaa sielun
tyydyttää mielen
kasvattaa palkkioita
karkottaa paheet
heikentää maailman merkitystä
puhdistaa sielun ja sitoo ajatukset.
Sielun neljä pelastusta ovat
pelko ja katumus
usko ja toivo.
Kaksi niistä suojelee sitä maailmassa,
toiset kaksi nostavat sen taivaaseen.
Pelko estää edessä odottavia synnintekoja,
katumus pyyhkii pois edeltäviä syntejä.
Luojan rakkaus ja toivo Hänen valtakunnastaan,
ne nostavat sen taivaaseen.
Jokainen siten, joka pelkää Jumalaa,
ja rakastaa Häntä,
toteuttaa Hänen tahtonsa ja käskynsä,
saa kunnian ihmisten keskuudessa tässä maailmassa
ja Jumalan siunauksen tuonpuoleisessa.
Sielun viisitoista voimaa:
uskon voima,
lempeyden voima,
nöyryyden voima,
kärsivällisyyden voima,
(halujen) kuolettamisen voima,
tottelevaisuuden voima,
hyväntekeväisyyden voima,
oikeamielisyyden voima,
armollisuuden voima,
avokätisyyden voima,
laupeuden voima,
veljeyden voima,
kohtuullisuuden voima,
pyhyyden voima,
almujen antamisen voima.
Mitä tahansa näistä voimista henkilö harjoittaakin yhdessä toisen voiman kanssa vähentää hänen koettelmuksiaan tulessa ja kasvattaa hänen suojelustaan taivaassa.
Ruumis suojaa sielua
Sielu suojaa mieltä
Mieli suojaa sydäntä
Sydän suojaa uskoa
Usko suojaa Jumalaa
Jumala suojaa ihmistä
Samalla tavoin kuin lamppu valaisee pimeän huoneen
niin totuus nousee uskon keskeltä ihmisen sydämessä
ajaen pois neljä pimeyttä:
pakanuuden pimeyden,
tietämättömyyden pimeyden,
epäilyksen pimeyden,
synnin pimeyden,
niin että siellä ei ole tilaa millekään näistä.
Hurskauden neljä perustaa:
kärsivällisyys kaikkia himoja kohtaan,
pitkämielisyys kaikkia vääryyksiä kohtaan,
anteeksipyyntö kaikkia petoksia kohtaan,
anteeksiantaminen kaikkia syntejä kohtaan.
Neljä opetusta, joihin meidän tulisi pyrkiä, vaikka emme täyttäisikään niitä:
antaumus Jumalaa kohtaan,
lempeys ihmisiä kohtaan,
hyvä tahto kaikkia kohtaan,
valmius kuolemaan joka päivä.
Pyhiinvaelluksia 