Pangur Bán – oppinut ja kissa

Varhaiskeskiajan Irlannin luostareiden oppineet kirjoittivat myös runoutta. Yksi kuuluisimmista irlantilaisten munkkien runoista on nimeltään Pangur Bán ja se kertoo luostarin oppineesta ja hänen kissastaan. Tämän ihastustuttavan iirinkielisen runon kirjoitti nimetön munkki Reichenaun luostarissa Saksassa joskus 800-luvun alkupuolella. Munkki kirjoitti runon kopioimansa Reichenaun alkeiskirjana tunnetun käsikirjoituksen erään sivun alareunaan. Kyseinen käsikirjoitus sisältää latinanikielisiä hymnejä ja kieliopillisia tekstejä ja niiden kommentteja muinaisyläsaksaksi. Lisäksi siinä on kreikan kielen taivutuskaavoja, astronomisia taulukoita ja muinaisiiriksi kirjoitettua runoutta.

PangurBan_Reichenaue_primer

Reichenaun alkeiskirjan sivu, jolla Pangur Bán on. Runo löytyy vasemmanpuoleisen sivun alaosasta.

Kuva:wikimedia commons

Runossa oppinut munkki tarkkailee oman työnsä lomassa valkoista kissaansa nimeltä Pangur. Molemmat ovat uppoutuneet omaan tehtäväänsä: munkki käsikirjoitusten kopiointiin ja kissa hiirten metsästykseen. Kumpikin on mestareita työssään ja saa iloa taidoistaan. Munkin työnä on pyydystää sanoja, kissan puolestaan hiiriä. Runossa toistuu sana dán, joka juontaa juurensa latinan lahjaa tarkoittavasta sanasta donum. Muinaisiirissä sen merkitys sisältää ajatukset lahjasta, taidosta ja ammatin harjoittamisesta. Se voi viitata erityisesti runouden lahjaan, mutta myös esimerkiksi käsityötaitoon. Oppineella munkilla ja kissalla on siis molemmilla oma tehtävänsä ja lahjakkuutensa sen suorittamisessa. Kissan toimien tarkkailu saa munkin ymmärtämään omaa lahjansa, jossa hän saa koetella omia kykyään ja josta hän saa iloa samalla tavoin kuin kissa nauttii hiirien pyydystämisestä. Molemmat työskentelevät rinnakkain omiin toimiinsa uppoutuneina hiljaisessa kumppanuudessa.

Alla oleva runon suomennos on Tom Sjöblomin käsialaa ja se löytyy julkaisusta Tuulten saarella: matkoja kelttien ja kertojien Irlantiin (Kirjapaja 2011, s.174-5).

Minä ja kissani Pangur Bán

kumpikin töistämme nautitaan.

Hän hiiriä jahtaa huvikseen,

minä öisin sanoille samoin teen.

Kehujen saamista parempaa

on kirjaansa lukea ja kirjoittaa.

Siitä Pangur kaunaa kanna ei,

omat puuhailunsa sen huomion vei.

On hauskaa huomata kuinka

puuhistamme osaamme iloita.

Kotona istuen etsiskelemme

huvitusta kumpikin mielellemme.

Kun yksinäinen hiiri harhailee

sen rohkea Pangur vangitsee.

Myös minä sanoja vangitsen,

kun ajatukseni vain hallitsen.

Seinää kissani katselee,

terävästi vahtii, tarkkailee.

Minä tiedon muruja tuijotan,

tarkoin tutkin ja odotan.

Pesästä hiiri esiin ryntää

Pangur riemuissaan perässä kyntää.

Itse olen mä iloinen

kun visaisen ongelman ratkaisen.

Rauhassa jatkamme puuhiamme,

Pangur ja minä – tahoillamme.

Tehdystä työstä me rauhan saamme

kumpikin omalla tavallamme.

Harjoitus mestarin tehnyt on.

Pangur on työssänsä verraton.

Minäkin viisastun aamuin ja illoin,

pimeyden muutan valoksi silloin.

Kissoilla oli todellisuudessakin tärkeä rooli varhaiskeskiajan Irlannissa. Tästä todistavat monet viittaukset kissoihin varhaiskeskiaikaisissa irlantilaisissa laeissa. Lakien mukaan kissa oli arvostettu eläin, joiden tärkeänä tehtävänä oli suojella vilja- ja ruokavarastoja hiiriltä. Lait säätelevät korvauksia esimerkiksi kissan tappamisesta tai kissan aiheuttamista vahingoista. Laeissa on lisäksi myös mainintoja naisten lemmikkeinä pidetyistä kissoista samoin kuin kissanpennuista lasten lemmikkieläiminä. Arkeologiset läydökset tukevat ajatusta kissojen arvostetusta asemasta. Kissojen jäänteitä on löydetty laajalti varhaiskeskiaikaisilta kaivauspaikoilta Irlannissa. Lisäksi löydetyt kissa ovat olleet melko suurikokoisia ja aikuisia tai jopa iäkkäitä, mikä viittaisi siihen, että niitä on jalostettu ja kohdeltu hyvin.

Book_of_Kells_48r_cat&mouse

Yllä oleva kuva on Book of Kellsistä, kuuluisasta evankeliumikirjasta, jota voi käydä ihailemassa Trinity Collegessa Dublinissa. Kirjan tekstin lomassa seikkailee kaikenlaisia otuksia, kuten yllä oleva raidallinen kissa, joka katselee ehtoollisleivän kanssa pakoon juoksevaa rottaa.

Pangur Bán esiintyy myös ihastuttavassa piirretyssä elokuvassa nimeltä Secret of Kells. Elokuvan innoittajana on toiminut Book of Kells ja se kertoo luostarissa asuvasta pojasta ja kaunista käsikirjoitusta  viikinkien hyökkäyksiltä suojelevista munkeista.

pangurban_secretofkells

Pangur Bán Secret of Kells elokuvasta. Elokuvan trailerin voi katsoa täältä.

Pangur Bánin uusin inkarnaatio on ihastuttavan sarjakuvan muodossa. Sarjakuvan nimi on The White Cat and the Monk. Sen ovat tehneet Jo Ellen Bogart ja Sydney Smith ja sen on kustantanut Groundwood Books Torontossa. Tässä linkki kustantajan sivuille.

PangurBan

 

Tietoja Katja Ritari

Filosofian tohtori, Uskontotieteen dosentti, Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin tutkija
Kategoria(t): Eläimet, Luostarit, Runous Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Pangur Bán – oppinut ja kissa

  1. Paluuviite: Olipa kerran, ennen kissavideoita – Tutkitusti

Jätä kommentti