Gildas, kärttyisä britti

Tänään 29.1. on varhaisen brittiläisen oppineen Gildasin juhlapäivä. Gildas oli britti, siis Britannian kelttiläisen kielen puhuja. Kyseisestä kelttiläisten kielten haarasta kehittyi Walesissä puhuttu kymri, Cornwallin kornin kieli ja Bretagnen bretoni. Gildas eli 500-luvulla ja hänen kirjoittamansa teos De excidio et conquestu Britanniae, ”Britannian tuhosta ja valloituksesta”, on ainoita aikalaislähteitä, jotka kuvaavat Rooman vallan jälkeistä aikaa Britanniassa.

britain.circa.540

Britannia Gildasin aikana. Kuva: Wikimedia commons

Gildasin ajan Britannia oli hyvin monikulttuurinen, -uskontoinen ja -kielinen yhteiskunta, kuten yllä olevasta kuvasta näkyy. Roomalaisten vetäydyttyä Britanniasta noin 410, Manner-Euroopasta tulleet germaaniset anglosaksisoturit ottivat vallan monilla alueilla. Skotlannin länsiosissa puolestaan asui Irlannista tulleita maahanmuuttajia ja heidän jälkeläisiään ja itäosissa piktejä. Walesissä sekä muilla läntisillä rannikkoalueilla säilyi brittiläinen kulttuuri, joka oli osittain roomalaistunut ja kristillistynyt. Anglosaksiset maahanmuuttajat eivät kuitenkaan luonnollisesti syrjäyttäneet kaikkia alueen aiempia asukkaita, vaan nämä jatkoivat elämäänsä uusien hallitsijoiden alaisuudessa.

Gildasin näkemys oman aikansa kulttuurin tasosta on korostuneen negatiivinen. Teoksen tarkoitus on saarnata omille aikaisilleen ja kannustaa heitä näkemään erheensä. Teoksen ensimmäinen osa kertoo roomalaisesta Britanniasta ja anglosaksien valloituksesta toisen osan keskittyessä tuomitsemaan viiden Gildasin oman ajan kuninkaan toimia ja kolmannen kritisoidessa hänen oman aikansa kirkonmiehiä.

Saint-Gildas-de-Rhuys : statue de Saint-Gildas à coté du Grand-Mont

Gildasin patsas Saint-Gildas-de-Rhuysissä Ranskassa. Kuva: Wikimedia commons

Gildas mainitsee teoksensa ensimmäisessä osassa Ambrosius Aurelianuksen, roomalaisbrittiläisen sotapäällikön, joka kokosi joukot taisteluun anglosakseja vastaan. Gildas tuo esiin kuinka Ambrosius onnistui voittamaan vihollisensa taistelussa Jumalan avulla esimerkkinä omille aikaisilleen, joiden hän katsoo kääntyneen Jumalaa vastaan. Myöhemmässä perinteessä Ambrosius liitettiin legendaarisen kuningas Arthurin taruun hänen setänään.

Teoksen toinen osaa keskittyy Gildasin oman ajan maallisiin hallitsijoihin ja erityisesti viiteen kuninkaaseen: Constantinus, Aurelius Conanus, Vortiporius (kymrin Guortepir), Cuneglasse (kymrin Cynglas) ja Maglocune (kymrin Maelgwn). Ei ole selvää miksi juuri nämä kuninkaat ovat saaneet Gildasin vihat niskoilleen, mutta hän kuvaa heitä tyrmäävän negatiivisessa valossa. Hän kuvaa kuninkaita petollisina, erilaisiin seksuaalisiin synteihin syyllisinä, murhaajina ja tyranneina. Heissä ei ole mitään hyvää ja heidän tekonsa ovat kristinuskon vastaisia.

Teoksen kolmas osa jatkaa samaa linjaa keskittyen tällä kertaa kirkonmiehiin ja se alkaa sanoin: ”Britanniassa on pappeja, mutta he ovat hölmöjä. Monia kirkonmiehiä, mutta he ovat häpeämättömiä. Klerkkejä, mutta he ovat epäluotettavia ryöväreitä. Niin sanottuja paimenia, mutta susia valmiina sielujen surmaamiseen.” Tyyli jatkuu samanlaisena läpi koko teoksen, joten Gildasin tyytymättömyys aikansa maallisia ja kirkollisia johtajia kohtaan ei jätää mitään epäilyksen sijaa. Gildas esittää itsensä Vanhan Testamentin profeettojen seuraajana, jonka velvollisuus on kertoa totuus ja ohjata muut oikealle tielle. Anglosaksisten barbaarien tulon hän luonnollisesti esittää Jumalan briteille antamana rangaistuksena heidän jumalattomasta elämäntavastaan samaan tapaan kuin Vanhan Testamentin koettelemukset Israelin kansalle.

Gildasin elämästä tiedetään, että ehkä saatuaan tarpeekseen Britannian ilmapiiristä, hän lähti Bretagneen, minne hän perusti luostarin, joka tunnetaan nimellä St Gildas de Rhuys. Täytyy toivoa, että Bretagnen kirkollinen elämä oli enemmän hänen mieleensä ja hän sai vanhoilla päivillään nauttia mielenrauhasta.

 

 

 

Mainokset

Tietoja Katja Ritari

Filosofian tohtori, Uskontotieteen dosentti, Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin tutkija
Kategoria(t): Britannia, Gildas, Pyhimykset Avainsana(t): , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s