Asterix, kaikkien aikojen kuuluisin keltti?

Usein kun puhun antiikin kelteistä jollain luennolla viittaan Asterixiin, koska se on viite, jonka lähes kaikki tunnistavat. Kelttiläisiä kieliä puhuvia kansoja on siis asunut muuallakin kuin vain Britanniassa ja Irlannissa. Itse asiassa suuri osa Manner-Eurooppaa on jossain vaiheessa ollut kelttiläistä maaperää. Itäisimmät kelttiläiset kielet tunnetaa nykyisen Turkin alueelta Galatasta ja Uuden Testamentin Paavalin kirje galatalaisille on kirjoitettu juuri näille kelteille. Pohjois-Italian alueella taas on puhuttu lepontti-nimistä kelttiläistä kieltä ja Iberian niemimaalla iberokelttiä.

Asterix ja hänen heimonsa ovat puolestaan galleja eli nykyisen Ranskan ja sen lähialueiden kelttiläistä kieltä puhuvia kansoja. Sarjakuva sijoittuu Julius Caesarin johtamien Gallian valloitussotien aikaan 50-luvulla ennen ajanlaskun alkua.

DyingGaul

Kuva: Katja Ritari

Tämä kuuluisa patsas tunnetaan nimellä ”Kuoleva Galli”. Itse asiassa se on roomalainen marmorikopio varhaisemmasta hellenistisestä pronssipatsaasta, joka esitti kuolevaa galatalaista. Joka tapauksessa se esittää antiikin taiteilijoiden näkökulmasta kuvattuna kuolevaa kelttiläistä barbaaria, joka taistelee stereotyyppisesti alasti ja jolla on sivistymättömästi viikset.

Sarjakuvissa Asterixin kylä taistelee toistuvasti roomalaisten hyökkäyksiä vastaan. Asterixin keltit taistelevat sekavana vihollisia vastaan ryntäävänä joukkona taikajuoman antamien voimien turvin kun taas roomalaiset lähestyvät säntillisissä ja kurinalaisissa muodostelmissa kilpiensä suojaamina. Paras kuvaus todellisesta kelttien sodankäynnistä on Julius Caesarin itsensä kirjoittama teos Gallian sota, jossa hän kuvaa Gallian valloitusta ja tulee samalla kertoneeksi gallien kulttuurista ja sodankäynnin tavoista. Caesar ei juurikaan kuvaa miekoilla taistelevia kelttejä, vaan mainitsee joidenkin heimojen käyttävän keihäitä ja kertoo kuinka keltit ampuivat hänen joukkojaan nuolilla. Lisäksi hän kuvaa kuinka nykyisen Sveitsin alueella eläneen kelttiläisen helvetii-heimon soturit taistelivat kurinalaisissa muodostelmissa. Britannian kelttejä Caesar puolestaan kuvaa erityisen sivistymättömäksi ja barbaarisiksi, koska nämä taistelevat hänen mukaansa alasti siniseksi maalattuina. Antiikin kirjoittajien barbaareja koskevia kuvauksia lukiessa on kuitenkin muistettava, että he halusivat samalla korostaa oman kulttuurinsa sivistyneisyyttä ja hienostuneisuutta suhteessa sivistymättömiin barbaareihin, jotka siten ansaitsevat tulla valloitetuiksi ja sivistetyiksi.

asterix_v2_tease

Gallit eivät olleet suinkaan mikään yhtenäinen ja keskusjohtoinen kansa, vaan joukko saman kielen murteita puhuneita heimoja, jotka taistelivat myös keskenään. Itse asiassa osa gallialaisista heimoista liittoutui roomalaisten kanssa naapureitaan vastaan. Gallien hajanaisuuden vuoksi alueen valoittaminen olikin roomalaisille suhteellisen helppoa. Gallian valloituksen loppupuolella Vercingetorix-niminen päällikkö yritti yhdistää jäljellä olevat heimot roomalaisia vastaan, mutta hänen joukkonsa hävisivät vuonna 52 eaa. roomalaisten valloitettua kelttien oppidumin eli linnoituksen Alesiassa. Tämä häviö merkitsi Gallian vastarinnan päättymistä ja gallialaisten heimojen alistumista Rooman alaisuuteen.

Caesar_campaigns_gaul-en.svg

Caesarin sotaretket Galliassa.

Kuva: Wikimedia commons

Hallinnollisesti roomalainen Gallia jaettiin 3 provinssiin ja alueen kulttuuri varsinkin roomalaisten perustamissa kaupungeissa roomalaistui vahvasti. Maaseudulla paikalliset perinteet ja kielet pitivät kauemmin pintansa, mutta myös siellä roomalaiset vaikutteet ovat näkyvissä. Perinteiset kelttiläiset jumaluudet saattoivat saada latinankielisen nimen ja sekoittua muualta tulleisiin kultteihin ja kelttiläisen hevosjumalattaren Eponan kultti puolestaan levisi laajalle Rooman valtakunnassa. Jossain määrin gallian kieli kuitenkin säilyi vielä pitkään, sillä Kristitty piispa Gregorius Toursilainen mainitsee vielä 500-luvulla jaa. erään paikan nimen gallian kielellä. Gallian kieli vaikutti myös paikallisiin puhutun latinan murteisiin, joista vähitellen kehittyi galloromaaniset kielet eli romaanisten kielten alaryhmä, johon kuuluvat esimerkiksi ranska, arpitaani eli franko-provensaali ja  joskus myös oksitaani lasketaan tähän ryhmään.

index

Kuvassa Asterix ja Obelix vetoavat kelttiläisiin jumaliin Toutatikseen ja Belenokseen.

 

 

 

 

 

Tietoja Katja Ritari

Filosofian tohtori, Uskontotieteen dosentti, Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin tutkija
Kategoria(t): Antiikin keltit, Esikristillinen perinne Avainsana(t): , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s