Kellsin kirjan khii-roo -sivu

Pari viikkoa sitten juhlittiin kirjan julkkareita, kun kollegoideni Alexandra Bergholmin ja Riku Hämäläisen toimittama teos Katse pyhään: Näkökulmia uskonnon aineellisuuteen ilmestyi osuuskunta Partuunan kustantamana. Teos sai alkunsa joitakin vuosia sitten Helsingin yliopiston Uskontotieteen oppiaineessa järjestetystä luentokurssista, jossa eri luennoitsijat esittelivät uskonnon aineellista ulottuvuutta erilaisten esineiden tai kuvien kautta. Oma kontribuutioni luentosarjaan ja nyt julkaistuun teokseen koskee Kellsin kirjaa, jota esittelin jo aiemmasta kirjoituksessani. Tällä kertaa aion keskittyä Kellsin kirjan ehkä kuuluisimpaan sivuun, jota koristavat niin sanottu Kristus-monogrammi, jossa yhdistyvät kreikan kirjaimet khii ja rhoo eli Kristuksen nimen kaksi ensimäistä kirjainta muotoon ☧.

 

Book_of_Kells_chirho

Kellsin kirjan khii-roo -sivu. Kuva: Wikimedia commons

Khii-roo on vanha kristillinen symboli, joka ei ole ainoastaan kätevä lyhenne Kristuksen nimelle vaan symboloi häntä kokonaisuudessaan. Kellsin kirjassa tämän symbolin käyttö liittää sen osaksi laajempaa kristillistä jatkumoa antaen sille kuitenkin samalla omaperäisen kelttiläiseen taiteeseen viittaavan muodon. Yleensä kirjaimet esitetään päällekkäin monogrammina, mutta Kellsin kirjassa kirjaimet on eroteltu toisistaan.

Kellsin kirjan khii-roo sivu sisältää Matteuksen evankeliumin jakeen 1:18 alun ”Jeesuksen Kristuksen syntymä ” eli Christi autem generatio.  Tämä jae oikeastaan aloittaa Matteuksen evankeliumin varsinaisen tekstin, koska evankeliumin alkuosa sisältää vain Jeesuksen sukuluettelon. Tämän vuosi tämän jakeen alku on saanut osakseen koko sivun täyttävän koristelun osoittamaan evankeliumin tekstin alkua. Sivun täyttää suurikokoinen X:n näköinen khii-kirjain, jonka toinen alasakara on venytetty. Khiin alla on P:tä muistuttava rhoo-kirjain, jonka kiemuran kärki on koristeltu ihmisen päällä. Rhoo kietoutuu I:n näköisen ioota-kirjaimen ympärille. Näiden alla voi pienellä erottaa h:n näköisen lyhenteen, joka tarkoittaa sanaa autem, ”siksi, sen vuoksi” ja sanan generatio. Kyseinen jae kertoo Jeesuksen Kristuksen syntymästä ihmiseksi ja sen vuoksi sillä on suuri symbolinen merkitys. Johanneksen evankeliumi alkaa jakeessa 1:1 sanoista ”Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala.” ja jatkuu jakeessa 1:14 kertoen ” Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme.” Kristus on siis Sana, joka tuli lihaksi ja siten khii-roo kirjoitettuna eläimen nahasta valmistetulle pergamentille symboloi tätä tapahtumaa.

Koristelussaan Kellsin kirja ei ole täysin ainutlaatuinen, vaan sen khii-roo -sivua voi verrata hieman vanhemman 700-luvun alkupuolella kopioidun Lindisfarnen evankeliumikirjan saman jakeen koristeluun. Myös Lindisfarnen kirjan tyyli edustaa vahvaa kelttiläistä vaikutusta siitä huolimatta, että se on kirjoitettu Pohjois-Englannissa.

LindisfarneFol27rIncipitMatt

Lindisfarnen evankeliumien jae Matteus 1:18.

Kuva: Wikimedia commons

Kellsin kirjassa jakeen koristelu on viety äärimmilleen ja sivun teksin muodostamien kirjainten lisäksi kaikki niiden ympärille jäävä tila on koristeltu yksityiskohtaisin kuvioin. Abstraktien kuvioiden seassa voi erottaa enkeli- ja ihmishahmoja sekä eläinkunnan edustajia. Sivun vasemmassa yläkulmassa khii-kirjaimen kaarevan sakaran muodostaman ympyrän sisällä erottuu kaksi yö- tai koiperhosta, joiden välissä on timantinmuotoinen vinoneliö.

chi_rho_moth (1)

Sivun alalaidassa khii-kirjaimen vasemman alasakaran vierellä on kaksi hiirtä suussaan pyöreä esine. Hiirten vieressä vartioi kaksi kissaa, joilla puolestaan on vielä toise hiiret selässään. Tämän eläinrykelmän oikealla puolella, suoraan ioota-kirjaimen alla erottuu jonkinlainen musta eläinhahmo, jolla on suussaan kala. Useimmiten tämän eläimen on tulkittu esittävän saukkoa.

Chi-Rho-page-Cats-mice-otter-Sullivan

Khii-roo -sivulta löytyvien eläinten voidaan tulkita edustavan kolmea eri elementtiä: perhoset ilmaa, kissat ja hiiret maata ja saukko kala suussaan vettä. Se, että kaikilla eläimillä on jotain suussaan ohjaa lisäksi ajatukset kohti ehtoollista. Hiirten kohdalla symboliikka on kaikkein selvin: hiirten välissä oleva pyöreä esine edustaa ehtoollisleipää. Pyöreä esine voi samanaikaisesti symboloida myös kuuta, koska antiikista keskiajalla periytyneen luonnontieteellisen tietämyksen mukaan hiiren maksa kasvoi suuremmaksi täysikuun aikaan ja vastaavasti kutistui uuden kuun alussa. Siten keskiajan eläinkirjoissa hiiri saatettiin esittää pyöreä kuuta esittävä esine suussaan. Kirkkoisät puolestaan ymmärsivät kasvavan ja kutistuvan kuun symboloivan Kristuksen inkarnaatiota, kuolemaa ja ylösnousemusta, joten sekä kuun että ehtoollisleivän hiirten suussa voidaan tulkita viittaavan samaan asiaan.

Saukon suussa oleva kala puolestaan ohjaa samoin ajatukset Kristukseen ja ehtoolliseen, koska kala esiintyy Kristyksen symbolina jo varhaiskristillisellä kaudella. Saukko puolestaan esiintyy useissa irlantilaisissa keskiaikaisissa pyhimyselämäkerroissa pyhimysten apurina, joka heijastaa sitä kuinka koko luomakunta on Jumalan tahdon alainen ja jopa eläimet tunnistavat pyhimyksen pyhyyden. Pyhän Coemgenin iirinkielisessä pyhimyselämäkerrassa saukko esimerkiksi pelastaa pyhimyksen järveen pudonneen kirjan ja tuo päivättäin lohen luostarin väelle kunnes aistii erään munkin suunnittelevan hanskojen valmistamista saukon nahasta. Tällaisten eläintarinoiden esikuvat löytyvät Egyptin erämaaisistä ja -äideistä kerrotuista tarinoissa, joissa eläimet ja linnut tuovat ruokaa ja auttavat erakoita.

Khii-roo -sivun yläreunassa perhosten alapuolella oleva enkeli ohjaa heti ajatukset taivaaseen. Keskiajallan perhoset esitettiin usein ylösnousemuksen symboleina, koska ne muuttavat muotoaan toukasta perhoseksi. Perhosten välissä olevan liilan vinoneliön voi puolestaan ymmärtää koteloksi, josta ne ovat kuoriutuneet. Siten myös sen voidaan nähdä edustavan Kristuksen ruumista, jonka nauttimisen kautta uskovat syntyvät ehtoollisella uudelleen.

Khii-roo -sivun eläimet eivät siis ole sattumanvaraisia koristeita, vaan ne sisältävät hyvin hienovaraista kristillistä symboliikkaa. Asioihin vihkiytyneen katsojaan ajatukset ohjautuvat kuvia katsomalla ehtoolliseen, Kristuksen inkarnaatioon ja taivaaseen nousseen Kristuksen ruumiin uudesti synnyttävään voimaan.

 

Mainokset

Tietoja Katja Ritari

Filosofian tohtori, Uskontotieteen dosentti, Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin tutkija
Kategoria(t): Eläimet, Kelttiläinen taide Avainsana(t): . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s