Beda Venerabilis varhaiskeskiajan merkittävin historioitsija

Tänään muistetaan Pyhää Bedaa (engl. Bede the Venerable, lat. Beda Venerabilis), varhaiskeskiajan tärkeintä historioitsijaa, jota kunnioitetaan myös pyhimyksenä. Beda kuoli 26. toukokuuta vuonna 735. Katolisen kirkon kalenterissa, johon hänet lisättiin vuonna 1899, Bedan muistopäivän on kuitenkin vasta seuraavana päivänä, koska 26.5. sattui olemaan jo varattu Paavi Gregorius VII:n päivälle. Beda on yksi ”kirkon tohtoreina” tunnetuista oppineista ja hän on ainoa englantilainen, joka on saanut tämän kunnian.

Beda eli Pohjois-Englannin Northumbriassa Jarrow’n luostarissa ja hän oli ilmeisesti samalta seudulta kotoisin. Beda oli laajasti oppinut ja hän kirjoitti useita oppineita teoksia, kuten kommentaareja useisiin Vanhan ja Uuden Testamentin kirjoihin, teokset latinan metriikasta ja Raamatun retoriikasta, sekä kaksi teosta, jotka käsittelivät ajan mittaamista ja erityisesti pääsiäisen ajankohdan määrittämistä. Hänen tunnetuin teoksensa käsittelee kuitenkin historiaa. Historia ecclesiastica gentis anglorum eli ”Englannin kansan kirkollinen historia”, jonka hän sai valmiiksi vuoden 731 paikkeilla, kuvaa viidessä kirjassa englantilaisten historiaa alkaen Caesarin valloitusretkestä vuonna 55 eaa. Beda kuvaa laajasti sitä prosessia, jonka tuloksena Englantiin asettuneista anglosakseista tuli kristittyjä. Anglosaksit olivat jakautuneet useisiin kuningaskuntiin ja yleensä kääntymys tapahtui kuninkaan  päätöksestä. Tähän päätökseen saattoivat tietenkin vaikuttaa uskonnon ohella myös poliittiset ja taloudelliset tekijät ja on aiheellista kysyä, kuinka syvällinen tämä uskonnollinen muutos oli varsinkin oppimattoman kansan parissa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Beda Nürembergin kronikassa vuodelta 1493. Kuva: wikimedia commons
Teoksensa alussa Beda kertoo, että Britannian saarella asui viisi kansaa, joilla jokaisella on oma kielenstä: englanti, britti, skotti, pikti ja latina. Englantilaisilla hän viittaa siis anglosakseihin, jotka puhuivat muinaisenglantia. Britit puolestaan olivat asuneet saarella jo roomalaisajalla ja heidän kielensä on nykyisin Walesissä puhuttu kymri tai sen esimuoto. Irlantilaisia kutsuttiin tuohon aikaan nimellä skotti ja heitä asui Britannian saarella etenkin Skotlannin länsiosissa. Skotlannissa asui myös pikteiksi kutsuttu kansa, joilla oli oma kielensä. Latinan puhujat puolestaan olivat kirkon oppineita, joista osa oli kotoisin muualta kristikunnasta.

Northumbrian alueella, jossa Beda asui, oli vahva irlantilaisvaikutus. Kristinusko oli saapunut sinne pääasiassa Irlannista ja esimerkiksi Ionan luostarin apotti ja Pyhän Columban pyhimyselämäkerran kirjoittaja Adomnán vieraili siellä Bedan nuoruudessa vuonna 690. Beda kertoo kuinka Adomnán lahjoitti vierailunsa aikan Northumbrian kuningas Alfridthille Pyhää Maata käsittelevän teoksensa De locis sanctisBeda oli niin vaikuttunut tästä teoksesta, että hän teki siitä oman lyhennetyn versionsa ja sisällytti kaksi lukua siitä Historiaansa.

The Last Chapter

James Doyle Penrosen maalaus Bedasta vuodelta 1902. Kuva: wikimedia commons

Yksi Bedan teoksen kulminaatiopisteistä on kolmannen kirjan lopussa oleva kuvaus vuonna 664 pidetystä Whitbyn synodista. Kristinusko oli saapunut anglosaksien pariin kahta eri tietä: lännestä ja pohjoisesta irlantilaisten toimesta ja idästä ja etelästä Rooman lähettiläiden avulla. Molemmista suunnista oli tuotu Englantiin myös oma tapansa laskea pääsiäisen ajankohta ja Whitbyn synodin tehtävä oli ratkaista kumpi tapa olisi oikea. Pääsiäisen ajoittaminen oli monimutkainen ja ongelmallinen tehtävä, johon oli kehitetty erilaisia laskukaavoja ja taulukoita. Irlantilaiset olivat perinteisesti käyttäneet 84 vuoden kiertoon perustuvaa taulukkoa 200-luvulta, kun taas Roomassa oli 500-luvulla siirrytty käyttämään 532-vuotista taulukkoa, jonka oli kehittänyt Dionysius Exiguus 400- ja 500-lukujen vaihteessa. Osa irlantilaisista luostareista oli jo 600-luvulla myös siirtynyt tähän taulukkoon, mutta Iona ja muut Pyhän Columban perustamista luostareista seurasivat yhä vanhempaa tapaa. Synodin kutsui koolle Northumbrian kuningas Oswiu, joka oli itse kasvanut maanpaossa Skotlannin irlantilaisalueella. Tämän vuoksi Oswiu seurasi irlantilaisia perinteitä, kun taas hänen vaimonsa Eanflaed oli kasvatettu roomalaiseen traditioon. Ongelma pääsiäisen laskemisen tavasta tuli Oswiun hovissa konkreettiseksi, kun he viettivät pääsiäistä joinakin vuosina eri aikaan, toisen juhliessa samalla kun toinen vielä vietti paastoa. Synodin tuloksena myös Northumbriassa siirryytiin roomalaiseen tapaan laskea pääsiäisen ajankohta. Bedan koko teoksen tarkoitus on kuvata yhtenäisen englantilaisen kirkon syntyä ja siksi Whitbyn synodilla on niin suuri rooli hänen Historiassaan.

Bedan Historia on laajin varhaiskeskiaikainen historiateos ja sen antamaa kuvaa pidetään pääosin melko luotettavana, vaikka toki Beda kirjoitti sitä omasta näkökulmastaan. Bedalla oli kuitenkin käytettävissään laaja luostarikirjasto, sekä paikallisperinnettä, jota hän hyödynsi lähteenään. Bedan teos oli erittäin suosittu keskiajalla ja siitä on säilynyt yli 160 käsikirjoitusversiota. Yksi Bedan historiateoksen tärkeimpiä vaikutuksia oli se, että tämän teoksen kautta yleistyi ajan ilmoittaminen Kristuksen syntymävuoden mukaan. Aiemmin vuosia oli ilmoitettu esimerkiksi paikallisen hallitsijan hallintavuoden mukaan. Dionysius Exiguus oli kehittänyt 500-luvun alkupuolella ajanlaskun, jossa vuosi ilmoitettiin Anno domini eli Herran vuoden mukaan, mutta se yleistyi vasta Bedan käytettyä sitä Historiassaan.

Mainokset

Tietoja Katja Ritari

Filosofian tohtori, Uskontotieteen dosentti, Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin tutkija
Kategoria(t): Iona, Oppineisuus, Pyhä Adomnán, Pyhä Beda, Skotlanti Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s