Pyhän Adomnánin juhlapäivä

Adomnánin juhlapäivä oli muutama päivä sitten 23.9. mutta en ehtinyt silloin kirjoittaa mitään, joten yritän korjata tilanteen vähän myöhässä. Adomnán oli sisä-Hebriideillä Skotlannin rannikolla sijaitsevan Ionan luostarin yhdeksäs apotti, joka kuoli vuonna 704. Adomnán oli erittäin oppinut kirkonmies, joka osallistui niin kirkolliseen kuin maalliseenkin politiikkaan. Parhaiten hänet tunnetaan Ionan luostarin perustajan Columban pyhimyselämäkerran kirjoittajana. Tämä on laajin ja yksi tärkeimmistä irlantilaisista pyhimyselämäkerroista, joka antaa paljon hyödyllistä historiallista tietoa Columbasta ja elämästä Ionan luostarissa.

Keskiajalla Adomnánin maine kuitenkin lepäsi pääasiassa erään toisen hänen kirjoittamansa teoksen varassa. Hän nimittäin kirjoitti teoksen De locis sanctis eli ’Pyhistä paikoista’, joka kertoo Pyhästä Maasta. Varhaiskeskiajan merkittävin historiankirjoittaja englantilainen Beda julkaisi tästä teoksesta oman lyhennelmänsä ja sisällytti joitakin lukuja siitä laajaan historiateokseensa Historia ecclesiastica gentis anglorum eli ’Englannin kansan kirkollinen historia’. Adomnán kertoo saaneensa osan Pyhää Maata koskevista tiedoistaan nykyisen Ranskan alueelta kotoisin olevalta kirkonmieheltä nimeltä Arculf, joka oli jostain syystä päätynyt Ionaan ollessaan matkalla Pyhältä Maalta kotiin. De locis sanctis kuitenkin sisältää myös paljon Adomnánin oman lukeneisuuteen perustuvaa tietoa ja pohjimmiltaan se on eksegeettinen teos, joka pyrkii ratkaisemaan Raamatun eri kirjojen välillä olevia ristiriitaisuuksia Pyhän Maan maantietoa koskevian tietojen avulla.

DLS_holy speulchre

De locis sanctis -teoksen käsikirjoituksessa oleva Jerusalemin pyhän haudan kaavakuva.

Kuva: Wikimedia commons

Adomnán tunnetaan myös Cáin Adomnáin -nimisen lain alkuunpanijana. Adomnán kuului samaan kuninkaalliseen sukuun kuin Ionan perustaja Columbakin (tosin eri sukuhaaraan), joten hänellä oli sukunsa kautta hyvät yhteydet etenkin Irlannin pohjoisia osia hallitseviin kuninkaisiin. Adomnánin lain tarkoitus oli turvata taisteluihin osallistumattomien henkilöiden eli naisten, lasten ja kirkonmiesten asemaa sodan keskellä. Laki pantiin alkuun vuonna 697 ja sen allekirjoitti laaja joukko maallisia ja kirkollisia johtajia Irlannista ja irlantilaisten hallitsemalta Dál Riatan alueelta Skotlannista.

Adomnánilla oli hyvät suhteet myös Pohjois-Englannissa sijaitsevan Northumbrian hallitsijaan Aldfrithiin, joka oli viettänyt ennen kuninkaaksi tuloaan aikaa Ionassa. Adomnánin tiedetään lahjoittaneen kopion De locis sanctis -teoksesta Aldfrithille ja hän myös neuvotteli eräiden Irlannista Northumbriaan ryöstettyjen vankien vapautuksen.

Adomnánista kertoo myös iirinkielinen pyhimyselämäkerta, Betha Adamnáin, joka on kuitenkin kirjoitettu kauan hänen kuolemansa jälkeen 960-luvulla, eikä se anna juurikaan historiallista tietoa todellisesta pyhimyksestä. Siinä korostetaan Adomnánin suhteita kuninkaisiin ja hänen viisauttaan ja kykyään erottaa tosi valheesta.

Advertisements

Tietoja Katja Ritari

Filosofian tohtori, Uskontotieteen dosentti, Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin tutkija
Kategoria(t): Iona, Luostarit, Oppineisuus, Pyhä Adomnán, Pyhä Columba, Pyhimykset. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Pyhän Adomnánin juhlapäivä

  1. Paluuviite: Matkoja tuonpuoleiseen eli näkyjä taivaasta ja helvetistä | Pyhiinvaelluksia

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s